LCA Consulting Oy

LCA Consulting tarjoaa korkeatasoisia ympäristöalan asiantuntijapalveluita yrityksille, jätehuollolle, kunnille ja julkiselle sektorille. Hyödynnämme palveluissamme laajaa ympäristö- ja jätehuolto-osaamistamme asiakaslähtöisesti.

Yhteystiedot

Muutoksen tuulet puhaltavat suomalaisessa jätehuollossa

Kovasti odotettu jätelainsäädännön uudistustyö etenee ja uusi jätelaki on tullut voimaan heinäkuussa 2021. Uudistetulla jätelainsäädännöllä pyritään vastaamaan EU:n jätesäädöspaketin asettamiin vaatimuksiin esimerkiksi yhdyskuntajätteiden kierrätysasteiden suhteen. Suuressa osassa Suomea muutokset tuovat kuntatasolla merkittäviä muutoksia jätehuollon järjestämiseen ja laajuuteen.

Uusi jätedirektiivi edellyttää yhdyskuntajätteen tehokkaampaa kierrätystä ja tavoitteena on yhdyskuntajätteen 55 prosentin kierrätysaste vuonna 2025, 60 prosentin kierrätysaste vuonna 2030 ja 65 prosentin kierrätysaste vuonna 2035. Pakkausjätteelle on erikseen asetettu 65 prosentin kierrätysaste vuoteen 2025 ja 70 prosentin kierrätysaste vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet.

Asetettuihin yhdyskuntajätteen tavoitteisiin verrattuna kierrätysasteen nousu on viime vuosina ollut hidasta. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 kierrätysaste on noussut keskimäärin noin yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia ollen vuonna 2019 noin 43 prosenttia (Tilastokeskuksen jätetilastot 2017–2019). Asetettujen kierrätysasteiden saavuttaminen vaikuttaa haasteelliselta. Tilannetta ei helpota se, että laskentatapa tulee muuttumaan: jatkossa myös kierrätyksessä syntyvät rejektit huomioidaan kierrätysasteissa. Pelkästään kotitalouksien pakkausjätteet aiheuttavat tällöin laskentamalliemme mukaan vähintään noin 1-2 prosenttiyksikön laskun kierrätysasteeseen.

Kotitalouksien syntypaikkalajittelun lisääminen osana ratkaisua

Kotitalouksien syntypaikkalajittelulla on merkittävä vaikutus yhdyskuntajätteen kierrätysasteeseen. Jotta kotitalouksien kierrätysastetta saataisiin kasvatettua, uudella jätelailla asetetaan ensimmäistä kertaa valtakunnalliset erilliskeräysvelvoitteet kiinteistöiltä kerättäville hyötyjätteille. Tähän asti erilliskeräysvelvoitteet on asetettu alueellisesti paikallisten jätelautakuntien toimesta, ja Suomen sisällä erot keräysvelvoitteissa ovat olleet suuret. Jätelaki yhtenäistää velvoitteita, mutta samalla myös laajentaa erilliskeräystä suuressa osassa Suomea.

Jatkossa pakkausjätteiden ja biojätteen lajittelu ja erilliskeräys tulee järjestää kaikissa taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöissä. Biojätteen osalta erilliskeräys laajenee kaikille asuinkiinteistöille yli 10 000 asukkaan taajamissa. Lainsäädännöstä tiukempia velvoitteita voidaan edelleen asettaa alueellisissa jätehuoltomääräyksissä.

Edellä mainitut erilliskeräysvelvoitteet tulevat muuttamaan erilliskeräykseen liittyvien kiinteistöjen ja asukkaiden lukumäärää, ja siten kierrätykseen ohjautuvien hyötyjätteiden määrää ja jätteenkeräyksen logistiikkaa. Myös kaksoisjärjestelmästä luopuminen hyötyjätteiden keräyksen osalta tulee muuttamaan jätteenkeräyksen järjestämisen dynamiikkaa. Jatkossa kaksoisjärjestelmä on mahdollista vain sekajätteen sekä sako- ja umpikaivolietteiden keräyksessä, mikä lisää kuntien vastuuta jätekuljetusten järjestämisessä. Monissa Suomen kunnissa ja jätelaitoksissa ollaan lähivuosien aikana suurten muutosten edessä, kun jätelaki muuttuu paperilta käytäntöön.

Palvelumme avuksi muutosten hallitsemiseen

Olemme pian kymmenen vuoden ajan olleet hyvin aktiivisena toimijana kehittämässä suomalaista jätehuoltoa toteuttaen erilaisia jätteenkeräykseen ja käsittelyyn liittyviä selvityksiä sekä ylläpitäen tiedonvaihtoa lukuisten jätehuollon toimijoiden kanssa. Olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet tehdä yhteistyötä hienojen ihmisten ja organisaatioiden kanssa ja samalla olemme vakiinnuttaneet aseman, jossa asiantuntijuuteemme luotetaan.

Olemme kuunnelleet jätehuollon parissa toimivien ihmisten intressejä ja toiveita, ja kehittäneet useiden vuosien ajan työkaluja, joilla voimme tehdä erilaisia mallinnuksia ja tarkasteluja jätehuollon kehittämiseksi ja tiedon lisäämiseksi. Pystymme muun muassa tuottamaan aluekohtaista ja jätelajikohtaista tietoa siitä, miten tietyt muutokset jätteenkeräyksen järjestämisessä (kuten uudet velvoiterajat tai vaihtoehtoinen keräystapa) vaikuttavat keräysajon määrään, kerättäviin jätemääriin, keräyksen kustannuksiin ja keräyksen päästöihin. Yhdistäen keräysmallinnusta laajempiin elinkaarimalleihin, pystymme laskemaan, saavutetaanko erilaisin toimenpitein ympäristöhyötyjä, vai lisääntyykö ympäristökuormitus enemmän kuin saavutettavat ympäristöhyödyt.

Tekemämme selvitykset ovat muun muassa osoittaneet, että keräyksen laajentaminen yhä pienemmille kiinteistöille pienentää jätteenkeräyksen tehokkuutta kerättyyn jätemäärään suhteutettuna. Usein se kuitenkin on tarpeellinen toimenpide, jotta kierrätysasteita saadaan nostettua. Lisäksi on usein havaittu, että erilliskeräyksen laajentaminen ei toimenpiteenä yksin riitä kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi, vaan tarvitaan myös muita rinnakkaisia toimenpiteitä.

Muutos kehityksen ajurina

Jätehuoltosektori on ollut pitkään jatkuvassa muutoksessa, eikä kehitys tule hidastumaan tulevaisuudessa. Tietoa tarvitaan päätöksentekojen tueksi ja nykyisin sitä voidaan tuottaa tehokkaammin ja luotettavammin kuin aikaisemmin. Olemme erittäin mielellämme jatkossakin mukana eturivissä kehittämässä suomalaista jätehuoltoa ja odotamme mielenkiinnolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Varmaa on, että tulevaisuus tuo mukanaan ainakin yhä lisää muutosta. Tavoitteenamme on, että muutos tarkoittaisi mahdollisimman usein kehitystä kohti tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä käytäntöjä ja toimintamalleja.

Kirjoittaja:

DI Joni Kemppi

DI Joni Kemppi toimii jätehuollon ja elinkaariarvioinnin asiantuntijana LCA Consultingilla. Kemppi omaa yli kuuden vuoden työkokemuksen jätehuoltoon liittyvien selvitysten parissa.