LCA Consulting Oy

LCA Consulting tarjoaa korkeatasoisia ympäristöalan asiantuntijapalveluita yrityksille, jätehuollolle, kunnille ja julkiselle sektorille. Hyödynnämme palveluissamme laajaa ympäristö- ja jätehuolto-osaamistamme asiakaslähtöisesti.

Yhteystiedot

Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailu ja arvio tulevaisuudesta Ylä-Savossa -selvitys valmistunut

LCA Consulting toteutti Ylä-Savon alueelle selvitystyön, jossa arvioitiin jätteenkuljetusten tulevaisuutta kunnan järjestämän keräyksen ja hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden kasvaessa uuden jätelain myötä. Lisäksi vertailtiin keskenään kunnan järjestämää ja kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkeräystä tehokkuuden ja ilmastovaikutuksien näkökulmista.

Selvitys oli osa EAKR-rahoitteista KESTO (Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunnitelma) -hanketta, jonka tavoitteena on vaikuttaa kuntien ilmastopäästöjen vähentämiseen eri sektoreilla.

Jätteenkuljetusten tulevaisuuden arviossa kartoitettiin, kuinka paljon uuden jätelain mukaiset erilliskeräysvelvoitteet muuttaisivat Ylä-Savon alueella eri hyötyjätteiden (biojäte, lasi, metalli, kartonki ja muovi) erilliskeräystä nykyisestä. Biojätteelle arvioitiin myös jätelain mukaista keräysvelvoitetta laajempaa erilliskeräystä: miten keräysvelvoitteen asettaminen kaikille kiinteistöille kaikissa yli 500 asukkaan taajamissa vaikuttaisi keräykseen kuuluviin kiinteistöihin ja asukkaisiin sekä vuosittaisiin keräyskertymiin, astiatyhjennyksiin, reittiajoihin, keräyksen päästöihin ja kustannuksiin.

Lisäksi selvityksessä kartoitettiin aluekeräyspisteverkoston potentiaalisia käyttäjiä ja jätemääriä ja samalla havainnollistettiin, kuinka suuri osa alueen vakituisesti asutuista ja vapaa-ajan kiinteistöistä on nykyisin järjestetyn jätteenkeräyksen ulkopuolella eli ilman jätehuoltosopimusta. Haja-asutusalueille tehtiin mallinnusta, jonka pohjalta verrattiin kiinteistöittäistä keräystä ja aluepistekeräystä toisiinsa ilmastonäkökulmasta. Lisäksi verrattiin monilokerokeräystä yksilokerokeräykseen keräyksen tehokkuuden ja ilmastovaikutusten näkökulmista.

Jätteenkuljetusjärjestelmiä vertailtiin kiinteistön haltijan järjestämän keräyksen (nykytila) ja kunnan keskitetysti järjestämän keräyksen kesken ilmastovaikutuksen, logistiikan tehokkuuden, melutason, palvelun laadun ja palvelun hintatason näkökulmista. Keräystä mallinnettiin tilaajan kanssa yhdessä valituilla neljällä erilaisella keräysalueella, joille suunniteltiin ja mallinnettiin jätteenkeräysreitit molemmissa keräysjärjestelmissä. Nykyisin kullakin keräysalueella toimii kolme jätehuoltoyritystä.

Selvityksen tuloksia

Jätelain mukaisten velvoiterajojen arvioitiin lisäävän kiinteistökeräykseen ohjautuvia hyötyjätemääriä Ylä-Savon alueella noin 760 tonnia vuodessa, josta lähes kaksi kolmasosaa arvioitiin syntyvän biojätteestä. Kasvu tarkoittaisi noin 34 %:n lisäystä nykyisin kiinteistöiltä kerättäviin hyötyjätemääriin.

Biojätteen laajennettu erilliskeräys kaikille kiinteistöille kaikissa yli 500 asukkaan taajamissa lisäisi biojätteen erilliskeräysvelvoitteeseen kuuluvia kiinteistöjä ja asukkaita merkittävästi. Myös biojäteastioiden tyhjennykset, tarvittavien keräysreittien määrä sekä keräyksen kustannukset ja päästöt moninkertaistuisivat nykyisestä.

Lähes puolet alueen asukkaista asuu haja-asutusalueella (taajamien ulkopuolella) ja alueella on yli 1 700 vapaa-ajan kiinteistöksi luokiteltavaa kiinteistöä, joten aluekeräyspisteverkoston potentiaalisten käyttäjien määrä on suuri ja siten myös jätepotentiaali on merkittävä. Selvityksessä havaittiin, että alueella on suuri määrä kiinteistöjä, joiden tulisi jätehuoltomääräysten mukaisesti olla liittynyt kunnan jätehuoltojärjestelmään, mutta joilla nykyisin ei ole olemassa olevaa jätehuoltosopimusta. Esimerkiksi vapaa-ajan kiinteistöjen osalta suurimmalta osalta puuttui jätehuoltosopimus.

Aluekeräystä ja kiinteistöittäistä keräystä vertailevalla keräysmallinnuksella todennettiin, että aluekeräyksellä voidaan saavuttaa merkittäviä ilmastohyötyjä kiinteistökohtaiseen keräykseen verrattuna. Seka- ja biojätteen yksi- ja kaksilokerokeräystä vertailevien keräysmallinnusten pohjalta todennettiin, että monilokerokeräyksellä voidaan saavuttaa merkittäviä ilmastohyötyjä kiinteistökohtaiseen keräykseen verrattuna.

Jätteenkuljetusjärjestelmiä vertailevien mallinnusten perusteella todettiin, että tarkastelluilla keräysalueilla voitaisiin kunnan järjestämällä keräyksellä tehostaa keräystä sekä ajosuoritteiden että ilmastovaikutusten näkökulmasta, verrattuna nykyiseen kiinteistön haltijan järjestämään keräykseen. Mallinnusten tulosten perusteella kunnallisella keräyksellä voitaisiin ajosuoritteita, eli ajettuja kilometrejä, vähentää alueilla noin 42 % (vaihteluväli 36–45 %) ja keräyksestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä noin 19 % (vaihteluväli 17–23 %). Huomioitavaa on, että tulokset kuvastavat vain kyseisiä keräysalueita.